Tulevaisuuden koulutus

Uuden oppiminen, oivaltaminen ja itsensä kehittäminen on jokaisen ihmisen perusoikeus ja edellytys yhteiskunnan kehittymiselle. Hyvin toimivalla ja tasa-arvoisella koulutusjärjestelmällä on keskeinen rooli niin yhteiskunnallisen tasa-arvon kuin kansantalouden näkökulmasta.

Koulutus on ollut ja on edelleen keskeinen väline ihmisten välisen tasa-arvon edistämisessä. Koulutus tasaa luokkaeroja ja antaa välineitä kaikille sivistää itsensä. Suomalaisen maailmankuulun koulutusjärjestelmän perusta luotiin peruskoulu-uudistuksessa. Siitä asti suomalaisen koulutuksen menestys on perustunut kolmeen keskeiseen tekijään: Koulutus on kaikille yhteinen ja julkinen. Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja ammatin arvostus on suurta. Opetuksen sisältöjen osalta koulutusjärjestelmä on yhdistelmä kansallisesti sovittuja opintosuunnitelmia, joiden käytännön toteuttamiseksi on annettu opettajille varsin suuri autonomia. Kansallisia standardisoituja kokeita ei ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta käytännössä ole.

Suomalaisen koulun tasa-arvoistava vaikutus on kuitenkin heikentymässä. Peruskoulussa oppilaan kotitausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. Korkeakoulutus on Suomessa edelleen vahvasti periytyvää, ja oikeiston suunnalta tulee jatkuvasti uusia esityksiä koulutuksen maksullistamiseksi.

Suomalaista koulutusta uhkaa myös sen yhä vahvempi välineellistäminen. Toimenpiteet kuten opintoaikojen rajoitukset, ylioppilastutkinnon painoarvon lisääminen ja työelämälähtöisyyden lisääminen ovat kaikki esimerkkejä kehityskulusta, jossa koulutus nähdään yhä vahvemmin sen välineellisen arvon kautta, reittinä työelämään. Opintoaikojen rajoitukset ja yhä varhaisempi erikoistuminen ovat lisänneet nuorten kokemaa stressiä ja vähentäneet laajojen yleissivistävien opintojen mahdollisuuksia toisella asteella. Valtavat leikkaukset erityisesti ammatilliseen koulutukseen ovat heikentäneet koulutuksen laatua ja säästöt uhkaavat jättää erityisesti yhteisöllisyyttä tarvitsevat nuoret vaille heidän tarvitsemansa tukea.

Koulutuksen rooli tulevaisuudessa

Koulutus ja osaaminen on yhä keskeisemmässä roolissa tulevaisuudessa. Teollisen työn vähentyessä osaamiseen perustuvien työpaikkojen määrä kasvaa. Työelämän muutokset asettavat myös uusia vaatimuksia koulutusjärjestelmän joustavuudelle, elinikäiselle oppimiselle sekä koulutuksen sisällöille. Koulutus on myös tärkein väline taistelussa kasvavaa eriarvoisuutta vastaan.

Tulevaisuuden koulutusjärjestelmä kannustaa tieteen eri aloilla todennetun tiedon etsimisen, hyödyntämiseen ja tuottamiseen sekä uuden oivaltamiseen ja keksimiseen. Se antaa mahdollisuuksia eri aineiden ja teemakokonaisuuksien yhdistämiseen ja tunnistaa myös muodollisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta hankitun osaamisen. Se antaa jokaiselle oppijalle sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutuksellisia valmiuksia sekä neuvottelutaitoja.

Vasemmistoliiton koulutusvisiossa varhaiskasvatus nähdään tulevaisuudessa osana muuta koulutus- ja kasvatusjärjestelmää, ja se on kokonaan maksutonta. Jokaiselle lapselle on taattu subjektiivinen päivähoito-oikeus, ja varhaiskasvatuksen laatua on parannettu pienentämällä ryhmäkokoja sekä lisäämällä korkeakoulututkinnon suorittaneiden kasvattajien määrää. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on korkea, ja varhaiskasvatusta tarjotaan perheiden tarpeita ja lasten kasvatuksellisia tarpeita vastaavasti. Kaikki varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan ilman taloudellista voitontavoittelua, kuten muukin koulutus.

Visiossamme suomalaisen peruskoulun eriarvoistumiskehitys pysäytetään ja käännetään. Keskeisessä roolissa siinä on erityis- ja erityisluokanopettajien määrän kasvattaminen ja kolmiportaisen tuen toteuttaminen niin, että jokaiselle oppilaalle on taattu tarpeeseen vastaava tuki. Kaupungeissa kouluja tuetaan positiivisen erityiskohtelun mallin mukaisesti. Perusopetuksessa on siirrytty yhteen yhteiseen elämänkatsomus- ja uskontoja käsittelevään oppiaineeseen. Peruskoulussa digitaalisia oppimisympäristöjä ja uudenlaisia opetusmenetelmiä sovelletaan aktiivisesti.

Toisen asteen yhteistyötä on tiivistettävä. Kaikille opiskelijoille taataan riittävän määrä yleissivistäviä opintoja sekä riittävästi lähiopetusta ja ohjausta. Opiskelijoilla on edelleen mahdollisuus valita työelämäpainotteisten ammattitutkintoon johtavien opintojen ja laajaa yleissivitystä takaavien opintojen välillä. Ylioppilaskirjoituksista luovutaan, ja korvataan esimerkiksi koko ikäluokan yhteisellä osaamistestillä, jolla arvioidaan osaamista, jonka kaikki opiskelijat ovat hankkineet toisen asteen opintojensa puitteissa valitusta koulutuspolusta riippumatta. Toisen asteen opinnot ja opiskelumateriaalit ovat kokonaan maksuttomia kaikille opiskelijoille ja koulutuspaikka taataan jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle.

Kunnianhimoisia osaamistavoitteita

Vasemmistoliitto haluaa nostaa kansallista osaamistasoa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus tulisi nostaa 50 prosenttiin. Suomen osaamispääoma on maan tärkein voimavara ja on huolehdittava siitä, että Suomi ei jää jälkeen kehityksestä suhteessa muihin teollistuneisiin maihin.

Vasemmistoliitto pitää kiinni korkeakoulutuksen maksuttomuudesta ja haluaa vähentää korkeakoulutuksen periytyvyyttä. Korkeakoulutus on edelleen keskeisessä roolissa sosiaalisen liikkuvuuden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon takaajana ja mahdollistajana.

Maan koko osaamispotentiaalin hyödyntämiseksi tulee vahvistaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta. Myös vähemmistöryhmien edustus on suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä hyvin heikkoa.

Tämän lisäksi vasemmisto esittää korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattamista. Vahva perusrahoitus on keskeinen keino toteuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja luoda edellytyksiä myös pitkäjänteiselle perustutkimukselle ja TKI-toiminnalle.

Yliopistolaki tulisi uudistaa yhteisöllisen päätöksenteon ja korkeakoululaitoksen sisäisen demokratian vahvistamiseksi sekä tieteen vapauden lisäämiseksi ja tutkimuksen ja ylimmän koulutuksen tason kohottamiseksi. Myös ammattikorkeakouluissa nämä näkökulmat on otettava huomioon nykyistä vahvemmin.

Vasemmistoliiton tavoite #1

Jokaiselle lapselle on taattu subjektiivinen päivähoito-oikeus

ja varhaiskasvatuksen laatua parannetaan pienentämällä ryhmäkokoja sekä lisäämällä korkeakoulutettujen kasvattajien määrää. Kaikki varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan ilman taloudellista voitontavoittelua, kuten muukin koulutus.

Vasemmistoliiton tavoite #2

Ylioppilaskirjoituksista luovutaan, ja ne korvataan esimerkiksi koko ikäluokan yhteisellä osaamistestillä,

jolla arvioidaan osaamista, jonka opiskelijat ovat hankkineet toisen asteen opintojensa puitteissa. Korkeakoulujen valintakokeet kehitetään soveltavaan suuntaan ja  aineistopohjaisten kokeiden osuutta lisätään.

Vasemmistoliiton tavoite #3

Toisen asteen opinnot ja opiskelumateriaalit ovat kokonaan maksuttomia

kaikille opiskelijoille ja koulutuspaikka taataan jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle.

Vasemmistoliiton tavoite #4

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus nostetaan 50 prosenttiin.

Yliopistolaki uudistetaan yhteisöllisen päätöksenteon ja korkeakoululaitoksen sisäisen demokratian vahvistamiseksi.

Jaa tämä sivu

Facebookissa

Jaa tämä sivu

Twitterissä

Jaa tämä sivu

Sähköpostitse

Haluatko tietää missä mennään?

Tilaa Vasemmistoliiton uutiskirje